Kill your darlings - tapa rakkaimpasi!

Noniin, nyt on aika ensimmäisen kunnon blogimerkinnän! Johan tuosta blogin perustamisesta onkin vierähtänyt tovi. Tänään kuitenkin tajusin jotain, mistä saada merkintä aikaiseksi! Ja se jokin on hahmosuhteiden luominen ja pelien suunnittelu.

Hahmosuhteet ja juonikuviot ovat pelien ehdoton suola ja oikeastaan koko homman ydin. Jos hahmolla ei ole suhteita eikä suunnitelmia, ei ole pelejäkään saatika peliseuraa. Pelaaja itse voi omilla teoillaan joko karkottaa pienetkin peliseuran mahdollisuudet, tai vastaavasti löytää loputtomien peli-ideoiden lähteelle. Kaikki riippuu omasta itsestä ja siitä, miten ja millaiseksi olet hahmosi alunalkaenkin luonut. Yksi suurimmista aloittelijan virheistä on luoda hahmo täydelliseksi (en siis tarkoita tässä yhteydessä machoa hahmoa vaan loppuunsuunniteltua) ja kirjoittaa hahmoesittelyyn jo valmiit juonikuviot. Olen huomannut omassa pelissäni, jossa on seitsemän vuoden aikajana, tämän korostuvan entisestään.. Ja sortunut pariin otteeseen itsekin luomaan hahmon, jolle en pystynyt kehittämään juonikuvioita tai ihmissuhteita, koska hahmo oli liian loppuunsuunniteltu. Nyt siis muutama asia, jotka omasta mielestäni kannattaisi muistaa hahmon luomisessa.

1. Muista että hahmon menneisyys on aina menneisyys!

Yleensä aika monissa roolipeleissä hahmohakemukseen vaaditaan tietoa hahmon menneisyydestä. Nyt jos sekoitat menneisyyden nykyisyyteen, puolitat pelimahdollisuutesi. Hahmosta saattaa tulla vaikeasti lähestyttävä, koska olet jo suunnitellut kaiken etukäteen; vastapelaajallasi ei ole mahdollisuutta vaikuttaa peleihin tai suhteeen laatuun, koska sinun hahmosi vie hommaa eteenpäin. Tämä tuntuisi kenestä tahansa turhauttavalta ja sen tähden vastapelaajat saattavat tajuamattaankin karttaa pelaamista hahmosi kanssa.

Jos taas kirjoitat menneisyyden menneisyytenä, värität sen avulla nykyisyyttä. Mitä hahmosi teki ennen tätä pelin aikajanaa? Asetat hahmollesi raamit sen sijaan että kirjoittaisit hänet umpeen. Nyt tulevaisuus on täysin avoin ja pelien avulla voi tapahtua ihan mitä tahansa! Eikös se ole pelien tarkoituskin?

2. Älä suunnittele yksin vaan kaverin kanssa!

Noniin tottakai tulee hetkiä kun juonikuvio vain syöksyy mieleesi kesken koulupäivän tai bussimatkan, eikä sille voi mitään.. Eikä pidäkkään voida! Ne ovat hienoja hetkiä elämässä.. Mutta niistä pitää pystyä puhumaan ja joustamaan. Suunnittele pelikuviosi aina vastapelaajan kanssa, koska siten syntyy ensinäkin parhaimmat ideat.. Mutta siten homma on alusta alkaen sinun ja pelikaverisi yhteinen. Ei sinun hahmosi juonikuvio vaan teidän yhteinen. Kun molemmat ovat mukana suunnittelussa, homma lähtee toimimaan jos on toimiakseen.

Muista siis että yhteiset juonikuviot on aina parempia kuin omat juonikuviot. Älä lyö lukkoon supersiistejä juonikuvioitasi jos et saa ketään vastapelaajaa innostumaan niistä. Opiskelen elokuva-alaa ja siellä on hyvin tuttu termi kill your darlings ja nyt ajateltuna se toimii tässäkin tapauksessa. Niinkin loistava kuin ideasi onkaan, jos kukaan ei siitä innostu; luovu siitä. Löydät varmasti paremman idean josta joku muukin on innostunut.

3. Älä suunnittele juonia omien hahmojesi välille

Tämä on aika yleinen ongelma, mikä on tullut vuosien saatossa valmiiksi. Olen itsekin sortunut moiseen erään hahmoni kanssa; suunnittelin kaikki hahmon juonikuviot omien hahmojen välille, jolloin huomasin kuinka mahdottomaksi muiden kanssa oikeiden pelikuvioiden juoniminen alkoi muuttua. Minun oli pakko luopua kyseisestä hahmosta, koska vaikka pelejä riittikin.. Ei mitään pysyvää tai mitä voisi alkaa kehittämään eteenpäin.

Tämä huomio liittyy myös kahteen edelliseen. Toki hahmojesi perheet ja lapsuuden ystävät ovat tärkeitä, mutta eikö heidän tärkeys korostuisi jos saisit heidät toisille pelaajille? Varsinkin jos nämä henkilöt vaikuttavat vahvasti hahmosi nykyisyyteen. Nyt täytyy kuitenkin muistaa tuo kakkoskohta; jos haluat hahmollesi esim. sisaruksia ja tärkeitä sisarussuhteita, ja tiedät sen jo hahmonluontivaiheessa.. Lopeta hahmonluonti hetkeksi ja kysele pelaajilta jo tässä vaiheessa löytyisikö kiinnostusta pelata hahmosi sisarusta. Älä odota että saat hahmosi valmiiksi ja hyväksyttyä vaan kysele pelaajilta jo hahmonluontivaiheessa, koska näin saat taas vastapelaajasi mukaan yhteisen menneisyyden luomiseen.. Ja siten tästäkin juonikuviosta tulee taas yhteinen, ei vain sinun omasi.

Jos taas odotat että saat hahmosi luotua ja sitten alat kyselemään pelaajia, on vaarana se ettei kukaan innostu jo valmiin hahmon hankkimisesta pelattavakseen ja näin hahmosi sisaruksesta tulee vain sivuhahmo.

4. Älä tee hahmostasi liian angstista, masentunutta ja syrjäänvetäytyvää.

Tämä on cool silloin kun olet 15 vuotias ja kärsit omista teiniangsteistasi.. Tai cool ainakin omasta mielestäsi. Nyt puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä, koska omat hahmoni olivat 15 vuotiaana pelaajana lähes poikkeuksetta syrjäänvetäytyviä nuoria, jotka vihasivat maailmaa eivätkä halunneet tutustua kehenkään. Löytyykö arvauksia miksei noita hahmoja ole enää missään universumissa? Jep. Koska ensinäkin huomasin ettei se ole cool, mutta myös koska niillä hahmoilla ei vain voi pelata. Hahmon pitää olla edes jotenkin sosiaalinen, jotta kanssapelaajat saavat jotain vastattavaa. Jos haluat haastetta, tee angstisin hahmo ikinä mutta muista että peliviesteihin on silti saatava jotakin mihin reagoida.

Tämän epäangstisuuden tärkeyttä haluaisin korostaa etenkin jos olet liittymässä aivan uuteen peliin jossa haluat oikeasti pelata; älä tee sitä angstisinta hahmoa ensimmäiseksi hahmoksi. Et saa peliseuraa eikä se johdu siitä ettäkö paikan pelaajat eivät haluaisi pelata kanssasi vaan siitä ettei hahmosi kanssa ole helppoa pelata. Jos aivan ehdottomasti haluat yliangstisen hahmon, tee ensin pari mukavaa ihmisten kanssa toimeentulevaa hahmoa ja sen jälkeen tämä syrjäänvetäytyvä kummajaisesi.

5. Lue vastapelaajasi hahmo äläkä vaadi siltä liikoja

Tutustu siihen hahmoon, kenen kanssa haluat peliä. Tämä jottet pyytäisi pelaajalta ja etenkin hänen hahmoltaan mahdottomuuksia. Sellainen ei ole kivaa kenestäkään ja se ettet tiedä vastapelaajan hahmosta mitään muuta kuin nimen, kertoo vastapelaajalle vain sitä ettei sinua kiinnosta hänen hahmonsa. Lue siis vastapelaajasi hahmoesittely jo ihan yleisestä kohteliaisuudesta! Annat siten myös paremman kuvan itsestäsi pelaajana.. Ja hei, onhan se pelien suunnitteleminenkin helpompaa kun molemmat tietävät toistensa hahmoista edes perusteet! Ja näin pystyte keskustelemaankin helpommin niistä juonista ja ihmissuhteista.

Tässäpä tämän illan mietteet! Toivottavasti hoksasitte jotain uutta tai jos ette niin.. No yritinpä ainakin! Hyvää illanjatkoa vaan kaikille!