Olin tässä eilen kirjoittamassa
merkintää ylivoimaisista hahmoista ja päädyin pohtimaan ujoja
hahmoja niiden sijaan, joten arvatenkin kadotin merkinnän punaisen
langan. Siitä sitten päätin aloittaa alusta ja pohtia hieman niitä
hahmojen piirteitä, mitä kannattaa välttää luodessa ensimmäistä
hahmoa aivan uuteen peliin!
Uskallan väittää että ihan
jokaisessa pelissä, niin pienessä kuin suuressakin, on olemassa ne
pelin omat piirit joihin pitäisi uuden pelaajan hahmoineen päästä.
Piireillä en nyt tarkoita mitään negatiivisia juoruiluryhmiä
yläastehengessä vaan yksinkertaisesti pelin pelaajakuntaa, joiden
hahmoille on jo muodostunut juonikuvioita ja suhteita pelaamisen tai
ennakkosuunnittelun myötä. Joskus piiriin on helppo päästä,
toisinaan taas vaikeampaa riippuen ihan pelistä.. Ja uudesta
pelaajasta ja hänen hahmostaan. Aika yleistä on, ainakin toivon
mukaan, että pelien piirit haluavat ottaa uuden pelaajan avosylin
vastaan ja jos tämä ei onnistu, syy on jossain muualla kuin siinä
etteivät he haluaisi uusia pelaajia riveihinsä. Koska kuka nyt ei
haluaisi?! Miten siis uusi pelaaja voi omilla teoillaan helpottaa
sitä piireihin pääsemistä? No ainakin luomalla helposti
lähestyttävän hahmon ja välttää siinä sivussa paria melko
houkuttelevaa, mutta hankalaa piirrettä..
Ylivoimaisuus ja maailman mahtavimpana
olentona oleminen tuntuu varmaan varsinkin aloittelevista pelaavista
todella houkuttavalta, koska äkkiseltäänhän sitä ajattelisi että
nyt mikään ei estä hahmoni tekemisiä.. Ja siten voin tehdä ihan
mitä vaan! Ongelma tuleekin
esiin vasta pelatessa, koska muut kanssapelaajat todennäköisesti
vierastavat tälläistä hahmoa, jota vastaan taistellessa ei ole
lähtökohtaisestikaan mitään mahdollisuuksia pärjätä. Eikä
tämä ole tylsää vain kanssapelaajista, vaan pidemmän päälle
myös tämän ylivoimaisen olennon pelaajasta! Kelatkaapa nyt; kuinka
tylsää on pelata vaikkapa jotain taistelupeliä jos alunalkaenkin
tiedät että tulet joka tapaukessa voittamaan; olethan voittamaton.
Pelissä ei ole mitään mitä jännittää, koska lopputulos on jo
ensimmäisestä peliviestistä saakka selvillä. Molemminpuolinen
tylsyys on siis taattu!
Munchaus
on siis syystäkin kiellettyä vaikka sinänsä.. Kannattaako sitä
edes kieltää? Kyllähän me fiksut ihmiset tajutaan itsekin että
liian ylivoimaiset hahmot käyvät pidemmän päälle hyvin
rasittaviksi.. Sekä vastapelaajista että pelaajasta itsestään.
Varsinkin
fandom-peleissä tälläisiä hahmoja on olemassa jo valmiiksi, sen
kuin ottaa hahmokseen! Esimerkiksi Harry Potter-peleistä tuttu
Voldemort on Rowlingin mukaan maailman pelätyin pimeyden velho eikä
turhaan sillä vain Harry pystyy hänet voittamaan. Itse pelasin
jokusen vuoden Voldemortilla ja täytyy sanoa että ei kannata..
Varsinkaan siksi ekaksi hahmoksi jos ollenkaan!
Toinen
piirre mikä saattaa tehdä hahmosta vaikeasti pelattavan, on ujous.
Tätä en missään tapauksessa lähtisi kieltämään
mutta onhan ujous vaikea piirre hahmossa! Onhan se vaikea piirre myös
oikean elämän ihmisissäkin, sillä ujoja ihmisiä on melko hankala
lähestyä ja ystävystymiseen tarvitaan melko paljon aikaa ja
kärsivällisyyttä. Ujous ei tietenkään ole pahasta, mutta totuus
on että liiallinen ujous varsinkin tekee ihmisistä ja hahmoista
hyvin vaikeasti lähestyttäviä.
Ujojakaan hahmoja
en välttämättä lähtisi tekemään ihan ensimmäisiksi hahmoksi
uuteen peliin, juurikin koska niillä pelaaminen on hankalaa;
vastapelaajan hahmolta vaaditaan paljon ja ujon hahmon pelaajalta
vielä enemmän. Dialogin kirjoittaminen on pelaamisessa ehkä
helpointa, ainakin minun mielestäni ja siihen lankeaa yleensä
helpoimmin jos täytyy keksimällä keksiä jotain jatkoa viestiin
jotta saadaan peli etenemään. Helpointa on kysyä toiselta hahmolta
jotakin tai ylipäätään puhua, eikö totta? No ujon hahmon
kanssahan tämä on tietysti vaikeampaa, koska aika monet ujot
tapaukset ovat hyvin hiljaisia eivätkä välttämättä ala
kyselemään tai puhumaan toisille ihan omasta tahdostaan. Eivätkä
he muutenkaan välttämättä ole ensimmäisinä viemässä
tilannetta eteenpäin, joten pelaajan olisi löydettävä uusia
tapoja edistää peliä ilman suurta dialogia tai ujolle hahmolle
luonnottomia tekoja. Ujon hahmon kanssa pelatessa, myös
vastapelaajalle saattaa langeta suurempi vastuu pelin eteenpäin
viemisestä koska ujot hahmot.. ovat ujoja.
Eli
jos nyt otat super-ujon hahmon ensimmäiseksi hahmoksi uudessa
pelissä, jossa et tunne muita pelaajia etukäteen, kannattaa miettiä
sitä miten tämä vaikeuttaa sinun itsesi kotiutumista uuteen
peliin; muista pelaajista ei välttämättä ole heti peliseuraksi
hankalahkon hahmosi takia, mikä voi tuntua uutena pelaajana siltä
etteivät vanhat pelaajat edes haluaisi sinua peliinsä.. Ja tämän
tunteen ja vaikean alun takia motivaatiosi alkaa hiljalleen
vähentyä.. Ja lopulta katoat pelistä jolloin pelin ylläpito ja
muut pelaajat jäävät miettimään mihin katosit ja miksi?
Nimimerkillä monta kadonnutta pelaajaa.
Kannattaa
välttää myös liian angstisen, masentuneen tai vihaisen hahmon
tekemistä koska tähän pätee sama kuin ujouteenkin; hahmosta tulee
helposti hyvin vaikeasti lähestyttävä, jolloin peliseuraa saattaa
olla hankala löytää. Mietitäänpä taas oikeaa elämää ja
sukelletaan.. vaikkapa sinne yläasteelle, jonka meistä jokainen on
varmasti kokenut tai kokemassa! Miettikää luokkatovereitanne ja
löytäkää sieltä se nurkkaan vetäytyvä, mustiin pukeutuva
tyyppi joka ei koskaan puhu mitään vaan keskittyy vihaamaan
maailmaa. Varmasti jokainen tunnistaa tämän piirteen ja itse
allekirjoitan olleeni moinen maailman vihaaja yläasteikäisenä ja
sen takia hahmonikin.. no.. olivat melko vihaisia hekin. Ilman mitän
logiikkaa tietenkään, koska miksi sitä nyt vain ei vihaisi
maailmaa?
Masentunut
hahmo on yleensä myös hyvin syrjään vetäytyvä, ei tykkää
puhua ihmisten kanssa tai tutustua muihin ja hankkia kavereita tai
ihmissuhteita ylipäätään. Vihainen hahmo taas keskittyy vihaamaan
ja saattaa purkaa vihaansa toiseen hahmoon jo aivan pienistäkin
syistä. Angstinen hahmo taas.. on jotain näiden kahden väliltä,
mutta jos ei ole hiljainen tai vihainen niin saattaa valittaa
jokaisesta asiasta ihan vain valittamisen riemusta. Tässä on
tämmöisiä ihmistyyppejä, joita on aika hankala lähestyä edes
uunituoreen pullan kanssa..
Nämä
hahmot ovat hienoja ja pelattavia, tottakai! Ja jokainen heistä tuo
oman hienon vibansa pelin maailmaan enkä missään nimessä
kieltäisi angstisia, vihaisia tai masentuneita hahmojakaan! En
todellakaan! Mutta aivan ensimmäisenä hahmona uudessa pelissä..
Miettisin kahdesti kannattaako aloittaa tälläisellä hahmolla vai
pitäisikö tehdä ensin jokin hieman helpompi hahmo, jonka avulla
jäädä peliin ja osoittaa vanhoille pelaajille että hei olen kiva
tyyppi ja mun hahmonikin tykkää teistä! Ja sitten kun olet pari
peliä pelannut, voit alkaa miettiä tätä vaikeampaa hahmoa. Nyt
muut pelaajat jo hieman tuntevat sinua, ensimmäiselle hahmollesi on
kertynyt jo pari suhdetta ja olet ns. päässyt piireihin! Vaikeampi
hahmokin saa varmasti peliseuraa helpommin, koska sinut tunnetaan ja
ensimmäisen hahmosi kanssa saatiin aikaan helppoja ja kivoja pelejä!
Noniin siinä siis muutamia juttuja,
joita ehkä kannattaa välttää
aivan uuteen peliin liittyessä, koska ne hankaloittavat turhaan omaa
elämääsi ja muiden pelaajien elämää. Sanoisinko että kaikkien
pelien kaikki ylläpitäjät haluavat aina
uusia pelaajia peliinsä ja etenkin että tuo tulevat jäädäkseen!
Ja hankalat hahmot valitettavasti ovat osasyy siihen miksi uudet
pelaajat sitten katoavat, joten.. Kannattaa miettiä tarkkaan
millaista hahmoa lähdet ensimmäiseksi hahmoksesi tekemään! Toki
jos olet mestari vihaisten hahmojen pelaamisessa niin senkus teet
sellaisen, mutta tässä vinkkejä siltä varalta että.. Et ole
tullut ajatelleeksi asiaa aikaisemmin. Ensimmäiset hahmot ovat..
uuden alku joka kerta ja sen takia niitä kannattaa ajatella hieman
eri tavoin kuin toisia tai kolmansia hahmoja.. Niiden vastuulla on
kuitenkin sinun saattamisesi uuteen peliyhteisöön!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti